Vanhoja valmiiksi

Alkuvuodesta alkoi valtava innostus neuloa jotakin uutta. Niin kova innostus, etten pystynyt aloittamaan mitään. Selailin ohjeita, hypistelin lankoja ja päätin mitä teen. Mutta sitten löysinkin jotain kivampaa ja päätin aloittaakin toisen työn. Ja taas löysin uuden ohjeen ja toiset langat... Keräsin aika monet langat käsityökoriini ennen kuin vihdoin pääsin työn syrjään kiinni tekemällä valmiiksi keskeneräisen neulepöllön ja kaksi ompelutyön alla olevaa viikonloppukassia.  

Malli: Big snowy owl (linkki ravelryyn) 

Lanka: Marks  Kattens Quick

Tein itselleni tämmösen pöllön viime kesänä ja tämän yksilön annoin äidille. Lanka on lojunut laatikossa jo monta vuotta. Ostin sen joskus neuletakkiin, mutta lanka oli liian paksua ja neuleesta tuli tönkkö. Pöllön materiaaliksi se sopi oikeen hyvin. Silmissä on pohjavärin lisäksi itsevärjättyjen lankojen jämiä kolminkertaisena.

Nämä kaksi laukkua olen aloittanut jo aikaa sitten, mutta nyt vihdoin sain ne valmiiksi asti. Malli on viikonloppulaukku Laukkuhullun ompelukirjasta (The bag making bible: Lisa Lam). Laukkujen ompelu oli kivaa, en kyllästynyt vaikka olen tehny neljä laukkua aiemmin. Ehkä lahjaksi ompeleminen on mukavampaa kuin että tekisi itselle. Ainut ikävä homma oli vuorin kiinnittäminen käsin. Punaisen annoin mieheni siskolle ja tuon vihreän tein vielä, jotta saisin laukun myös itselleni =).

 Punainen kangas on Marimekon ja vihreä Amy Butlerin. Molemmissa laukuissa on tukena kiinnisilitettävä tukihuopa (tai mikä oikealta nimeltään lieneekään). Lenksut laukkuihin olen tilannut joskus aikaa sitten täältä. Punaisen laukun lyhyissä kantohihnoissa on sisällä vanhasta laukusta talteen otetut kahvan sisukset. Vihreässä on pätkät muoviletkua.

Molempien laukkujen sisällä vuoressa on pienet vetoketjutaskut ja ulkopuolella tuollainen pitkä läpällinen sivutasku. Eriväriset kulmat tekee laukusta kivan näköisen ja on varmaan myös hyvä vahvike kulmissa. Ohjeessa on kaikki ajateltu loppuun asti ja vetoketjujen päihin on lisätty myös pienet vetimet vetoketjun sulkemista ja avaamista helpottamaan.

 

Aaah... mikä ihana ohje. Ehkä kumminkin kuusi samanlaista riittää ja koitan seuraavaksi jotain muuta mallia kirjasta. Näiden töiden jälkeen lähti uudet neulehommatkin taas sujumaan... =)

Risukuusia

Olen ihastellut risutöitä ennenkin, mutta vasta tänä syksynä ja talvena innostuin toden teolla kokeilemaan. Lainasin äidiltäni kirjan (Tarja Heikkilä: kaunista koivurisuista), jossa on ohjeita kauniisiin töihin. Kuvia katsellessa meni jo monta päivää.

Ylivoimaisesti hienoin työ kirjassa on koivunrisuista tehty kuusi, joka piti itsellekin jouluksi taivutella. Risumetsän kautta hommiin... Oma tekeleeni näyttää tältä. Kuvat ovat huonot. En onnistunut kuraisessa ja lumettomassa pihassa, vesisateessa ja pilkkopimeällä parempaa saamaan...

     

"Istutin" kuusen mustaksi maalattuun peltipurkkiin kuistin rappusille. Juurelle laitoin sammalta. Minun makuuni kuusi on kaikessa yksinkertaisuudessaan hieno joulukoriste. Varsinkin kun se joulun ajaksi sai pienen lumikerroksen koristamaan oksiaan. 

Ja tulihan niitä kuusia sitten useampia. Kaiken kaikkiaan viisi. Ne olivat tänä vuonna tuliaiskukkiani joulun alla. Kaikista tuli hieman erimallisia, mutta yhtä kivoja kaikki.

Kotiimme tein vielä pienen kuusen sisälle. Siitäkin kuvat ovat huonot. Paras kuva taisi tulla kun aurinko vilahti pilvien raosta ja teki varjon kuusesta olohuoneen seinälle

Varmaa on, että tähänkin käsityölajiin jäin koukkuun... Vielä minä palaan risujen pariin... =)